Kaivopuisto

Toimiala	Nähtävyys
Kuvaus	Kaivopuisto on yksi Helsingin vanhimmista puistosta. Se sijaitsee aivan Helsinginniemen kärjessä meren rannalla. Kaivopuisto toimii massatapahtumien pitopaikkana ja kaupunkilaisten ulkoilualueena.
Lisätietoa	KAIVOPUISTON SOTAISA HISTORIA Vuonna 1834 perusti kauppaneuvos ja suurliikemies Henrik C. Borgstrom Ullanlinnan kylpylä- ja kaivohuoneyhtiön, joka ryhtyi rakentamaan puistoa. Rakennustyöt aloitettiin suon kuivatuksella, kaivamalla kaksi lampea sekä kuljettamalla puistoon täytemaata ja multaa. Saksasta tilattiin jalopuita kotimaisten puiden rinnalle koristamaan puistoa. Kylpylävieraita varten rakennettiin puiston itäosaan 1830-luvun lopulla useita huviloita, joiden vuokraajien tuli istutuksien avulla kaunistaa talonsa ympäristöä. Keittiökasvitarhan perustaminen oli kuitenkin kielletty. Vuosina 1848 ja 1853 riehuneet koleraepidemiat sekä Krimin sota vähensivät varsinkin ulkomaalaisten kylpylävieraiden määrää, ja puiston suosio heikkeni. Krimin sodan aikana Kaivopuisto oli yksi osa Helsingin rantojen linnaketjua ja siellä sijaitsi kaksi tykistöpatteria. Elokuun alussa vuonna 1855 alkoi englantilais-ranskalainen laivasto tulittaa sekä Suomenlinnaa ja rannikon puolustuslaitteita että Kaivopuistoa, jonne putosi useita ammuksia. Sekä kylpylärakennus että puisto vaurioituivat. Vuonna 1886 Helsingin kaupunki sai haltuunsa koko puistoalueen rakennuksineen. Kaupunki möi itäisen Kaivopuiston huvilatontit niiden vuokraajille ja ryhtyi kunnostamaan jo rapistunutta puistoa. Kunnostuksen myötä entinen säätyläisten virkistyalue muotoutui kaupunkipuistoksi. KAIVOPUISTO MASSATAPAHTUMIEN PITOPAIKKANA Nykyään Kaivopuisto toimii näyttämönä konserteille ja muille merkittäville massatapahtumille sekä vapun juhlintapaikkana. Yksi jokavuotisista perinteistä on Kaivopuiston kesäkonsertti, joka kokoaa Kaivopuistoon ja sen lähettyville useita kymmeniä tuhansia kuuntelijoita. Meren läheisyys, kalliot, vaihteleva maasto ja laajat nurmialueet tarjoavat mahdollisuuksia oleiluun ja monenlaisiin harrastuksiin. Puistossa on muun muassa lasten leikkipaikka, koira-aitaus ja shakinpelaajien paikka. Kukkulalta löytyy Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan tähtitorni, jonka suunnitteli vuonna 1926 arkkitehti Martti Välikangas. Kaivopuiston edustalta lähtevät myös yhteysveneet läheisiin saariin Särkälle, Harakkaan ja Uunisaareen.

Toimiala

Kuvaus

Kaivopuisto on yksi Helsingin vanhimmista puistosta. Se sijaitsee aivan Helsinginniemen kärjessä meren rannalla. Kaivopuisto toimii massatapahtumien pitopaikkana ja kaupunkilaisten ulkoilualueena.

Lisätietoa

KAIVOPUISTON SOTAISA HISTORIA

Vuonna 1834 perusti kauppaneuvos ja suurliikemies Henrik C. Borgstrom Ullanlinnan kylpylä- ja kaivohuoneyhtiön, joka ryhtyi rakentamaan puistoa. Rakennustyöt aloitettiin suon kuivatuksella, kaivamalla kaksi lampea sekä kuljettamalla puistoon täytemaata ja multaa. Saksasta tilattiin jalopuita kotimaisten puiden rinnalle koristamaan puistoa.

Kylpylävieraita varten rakennettiin puiston itäosaan 1830-luvun lopulla useita huviloita, joiden vuokraajien tuli istutuksien avulla kaunistaa talonsa ympäristöä. Keittiökasvitarhan perustaminen oli kuitenkin kielletty. Vuosina 1848 ja 1853 riehuneet koleraepidemiat sekä Krimin sota vähensivät varsinkin ulkomaalaisten kylpylävieraiden määrää, ja puiston suosio heikkeni.

Krimin sodan aikana Kaivopuisto oli yksi osa Helsingin rantojen linnaketjua ja siellä sijaitsi kaksi tykistöpatteria. Elokuun alussa vuonna 1855 alkoi englantilais-ranskalainen laivasto tulittaa sekä Suomenlinnaa ja rannikon puolustuslaitteita että Kaivopuistoa, jonne putosi useita ammuksia. Sekä kylpylärakennus että puisto vaurioituivat.

Vuonna 1886 Helsingin kaupunki sai haltuunsa koko puistoalueen rakennuksineen. Kaupunki möi itäisen Kaivopuiston huvilatontit niiden vuokraajille ja ryhtyi kunnostamaan jo rapistunutta puistoa. Kunnostuksen myötä entinen säätyläisten virkistyalue muotoutui kaupunkipuistoksi.

KAIVOPUISTO MASSATAPAHTUMIEN PITOPAIKKANA

Nykyään Kaivopuisto toimii näyttämönä konserteille ja muille merkittäville massatapahtumille sekä vapun juhlintapaikkana. Yksi jokavuotisista perinteistä on Kaivopuiston kesäkonsertti, joka kokoaa Kaivopuistoon ja sen lähettyville useita kymmeniä tuhansia kuuntelijoita.

Meren läheisyys, kalliot, vaihteleva maasto ja laajat nurmialueet tarjoavat mahdollisuuksia oleiluun ja monenlaisiin harrastuksiin. Puistossa on muun muassa lasten leikkipaikka, koira-aitaus ja shakinpelaajien paikka. Kukkulalta löytyy Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan tähtitorni, jonka suunnitteli vuonna 1926 arkkitehti Martti Välikangas. Kaivopuiston edustalta lähtevät myös yhteysveneet läheisiin saariin Särkälle, Harakkaan ja Uunisaareen.

Lähialueen oppaat

» Kaikki kaupunkioppaat

Kaivopuisto - Helsinkiopas

Lähialueen oppaat

Muut oppaat

Kirjaudu asiakasliittymään